Nuorten arkiliikunta vähentynyt

Nuorten arkiliikunta on vähentynyt ja viihdekulttuurin tarjoamat vapaa-ajan vaihtoehdot lisääntyneet. Arkiliikunnasta on tullut yksi valinta muiden vapaa-ajanviettomuotojen rinnalle.

Nuorten vastauksissa korostuvat liikkumisen esteinä tietokone ja -pelit, se etteivät kaverit liiku, koulutyön ja opiskelun viemä aika, liikuntaharrastusten kalleus ja tarjonnan puute sekä liikuntaharrastuksen liika kilpailullisuus.

Nuori Suomi ry:n Fyysisen aktiivisuuden -suositusten mukaan nuorten tulisi liikkua vähintään tunti päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Vain noin puolet nuorista liikkuu suositusten mukaisesti.

Jakautuminen liikkujien ja liikkumattomien ryhmiin näkyy yhä selvemmin. Samoin näkyvät liikkumattomuuden seuraukset: elämäntapasairauksien riskit uhkaavat yhä nuorempia – jopa neljäsosa 7–18-vuotiaista on tutkimusten mukaan ylipainoisia tai lihavia. Yli neljännes nuorista harrastaa liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa. Nuoret pojat liikkuvat enemmän kuin nuoret tytöt.

Yläkoululaisten nuorten liikunnan määrä vähenee voimakkaasti murrosiässä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset 11-vuotiaat kuuluvat maailman kärkeen, kun mittarina oli keskiraskas tai raskas liikunta. Iän lisääntyessä sijoitus tippuu. 15-vuotiaina suomalaiset ovat jo vähemmän aktiivisia kuin ikätoverinsa muissa Pohjoismaissa, Pohjois-Amerikassa tai Euroopassa keskimäärin.

Riittävä fyysinen aktiivisuus on tärkeää ihmisen fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Hyvässä fyysisessä kunnossa olevat lapset ja nuoret menestyvät tutkimuksien mukaan paremmin koulussa kuin heidän heikompikuntoiset ikätoverinsa. Ylipainolla on todettu olevan vakavia kielteisiä sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia lasten ja nuorten terveyteen. Vähäinen liikunta on yhteydessä nuorten heikentyneeseen hyvinvointiin, masennusoireisiin, sosiaalisiin ongelmiin ja käyttäytymishäiriöihin. Liikunnallisesti passiivisia nuoria on erityisesti syrjäytyneissä nuorissa.

Nuoren Suomi ry:n suosituksen mukaan ruutuaika viihdemedian ääressä tulisi rajoittaa nuorilla kahteen tuntiin päivässä. Lähes puolet suomalaisista nuorista viettää aikaansa televisiota katsellen enemmän kuin kaksi tuntia päivässä ja 20–25 prosenttia Suomen nuorista katsoo televisiota yli neljä tuntia päivässä. Lisäksi yli viidesosa pojista viettää yli kaksi tuntia päivässä tietokone- ja konsolipelien ääressä. Istumisen määrä on järkyttävän suuri. 

Suomessa on käynnissä valtionhallinnon Liikkuva koulu-hanke. Sen tavoitteena on parantaa kouluikäisten fyysistä aktiivisuutta, vakiinnuttaa kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset sekä saada hankkeen aikana tutkittua tietoa lasten ja nuorten toimintakyvystä.

Julkaistun väliraportin mukaan pilottikoulujen toimintakulttuuri on jo muutoksessa. Opettajien asenne liikuntaa kohtaan on muuttumassa, oppilaiden levottomuus ja kiusaaminen ovat vähentyneet sekä joillakin paikkakunnilla myönteinen ilmapiiri on levinnyt jo koulun ulkopuolellekin.

On todella aika ryhtyä muutoksiin koulupäivän liikunnallistamiseksi ja nuorten vapaa-ajan aktivoimiseksi aivan uusin keinoin. Parhaiten tämä toteutuu yhteistyössä nuorten, koulujen ja kotien sekä eri toimijoiden ja järjestöjen kanssa.

Pauli Miettinen

LitM, kehittämispäällikkö

Kuusamo

Comments